TERVIS-Uutiset 5/2015

TERVIS-Hyvinvointifoorumi muisti kuntakehittäjiä

TERVIS-hankkeen yhteiseen päätöstilaisuuteen Siilinjärven Kunnonpaikassa osallistui kaiken kaikkiaan 118 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kiinnostunutta ammattilaista. Päivä oli hengästyttävä, mutta toimittaja Katja Hedbergin johdolla siitä selvittiin hienosti. Luento-osuuden puheenvuoroissa liikuttiin sekä rakenteellisella tasolla että hyvinvoinnin – tai sen puutteen – arjessa.  Esillä oli myös kunnissa tehty TERVIS-työ, jota kuntakehittäjät itse  esittelivät iltapäivän teematyöpajoissa.  Pajojen teemoina olivat perheet, sähköiset ja muut matalan kynnyksen palvelut, ravinto ja liikunta, elämänhallinta, hyvinvointijohtaminen sekä ehkäisevä päihdetyö.

Foorumin asiantuntijapuheenvuorot sekä työpajojen materiaalit löytyvät kaikki Innokylästä.  THL:n johtavan asiantuntijan Timo Ståhlin esitykseen liittyneen TEA-kyselyn kuntakohtaiset tulokset  ovat saatavilla marraskuussa TEA-viisari -verkkopalvelussa .  Hankkeen kehittämistyön tiivistävä julkaisu ”TERVIS – Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä” ilmestyi uunituoreena foorumilaisille. Se löytyy selailtavana versiona täältä ja ladattavana pdf:nä täältä.

TERVIS-kuntakehittäjiä muistettiin päätöstilaisuudessa kunniakirjoilla.
TERVIS-kuntakehittäjiä muistettiin päätöstilaisuudessa kunniakirjoilla.
 Etelä-Savossa sulateltu soten ja sivistystoimen välistä rajapintaa

Etelä-Savossa kirjattiin jo loppukesästä TERVIS-hankkeessa aloitettuja ja juurrutettuja kehittämismalleja ylös suurimman yhteistyökumppanin Mikkelin kaupungin kanssa.  Tekijät ovat tyytyväsiä, sillä yhteiset koulutukset ovat avanneet kiinnostusta yhteistyölle laajemminkin. Sama on todettu myös Pertunmaalla; soten ja sivistystoimen rajapinta on sulamassa yhteiseksi toimintakentäksi.

Etelä-Savossa haluttiin pitää myös omat päättäjäiset, jotta ihan jokaisen kehittäjätyöntekijän ääni pääisisi kuuluville. Susiniemen leirikeskuksessa pidetyissä päättäreissä saatiin kuulla muun muassa matalan kynnyksen kahvilan merkityksestä Puumala- Klupilaisten itsensä kertomana.

Pohjos-Karjala jatkaa kehittämistä

Pohjois-Karjalan alueellinen TERVIS-loppuseminaari 10.9. Kerubissa kokosi yhteen noin 80 ammattilaista ja asiasta kiinnostunutta ympäri maakuntaa. Loppuseminaarissa päästiin kuulemaan Pohjois-Karjalassa kehitetyistä moninaisista uusista toimintamalleista ja
– käytännöistä kuntien kehittäjätyöntekijöiden kertomana. Kuultiin myös ylilääkäri Anu Niemen ja professori Tiina Laatikaisen näkemyksiä siitä miten tähän kaikkeen kehittämiseen on tultu ja mitkä ovat terveyden edistämisen tulevaisuuden näkymät Itä-Suomessa. Kaikki päivän esitykset löydät Innokylästä täältä.

Pohjois-Karjalan TERVIS-kunnissa aloitettu monitoimijainen ja poikkihallinnollinen terveyden edistämisen kehittämistyö jatkuu TERVIS-hankeen päättymisen jälkeenkin vilkkaana. Uusien toimintamallien ja -käytäntöjen jalkauttaminen ja jatkokehittäminen on käynnissä kaikissa kunnissa. Niihin voi käydä tutustumassa kuntien nettisivuilla tai Innokylässä.

TERVIS-hankkeen ulkoinen arviointi

Hankkeen ulkoisen arvioinnin toteuttivat keväällä 2015 arviointitutkija, YTM Sirpa Tapaninen ja professori, LT Arja Rimpelä. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, missä määrin hanke on saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Vastausta haettiin myös siihen, onko hankkeen kokemuksista tehtävissä päätelmiä sote-uudistuksen jälkeiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Arvioinnissa käytettiin kehittävää, konsultatiivista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin hankkeen dokumenttien lisäksi fokusryhmä- ja henkilöhaastatteluin.

Arviointi nosti hankkeen päätoiminnoiksi kehittämis- ja vaikuttamistyön kunnissa, viestinnän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ammattilaisille tarjotut menetelmäkoulutukset sekä verkottumisen tukemisen eri ammattiryhmien välillä ja kolmanteen sektoriin päin. Arvioinnissa todettiin, että hankkeessa onnistuttiin lyhyessä ajassa muuttamaan panokset hyvin toiminnoiksi.

Ulkoisen arvioinnin pääsuositukset:
1. Vaikuttamistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä kannattaa jatkaa.
2. Opit kehittäjätyöntekijämallista kannattaa hyödyntää.
3. Esiin nostettuja terveyden edistämisen resursseja tulee hyödyntää myös jatkossa – maakunnallinen sote-alue on mahdollisuus tarpeellisille rakenteille.
4. Pohjois-Karjalan alueellisen yhteistyön historiaan ja toimintatapoihin (yleisemminkin) kannattaa tutustua!

Ulkoisen arvioinnin raportti löytyy kokonaisuudessaan Innokylän hankepankista Terveempi Itä-Suomi –hankkeen yhteydestä.

verkkopuntari
Laihduttaminen lihottaa, Verkkopuntari auttaa hallitsemaan painoa!

Verkkopuntari on Satakunnan Sydänpiirin kehittämä painonhallinnan ryhmäohjausmalli, joka toimii verkossa. TERVIS on kouluttanut alueellaan yhteensä 125 verkkopuntariohjaajaa. Pohjois-Karjalan alueen Verkkopuntari-ohjaajat kokoontuivat omaan verkostotapaamiseensa 16.9. ja Etelä-Savon omaansa 30.9.  Ravitsemusterapeutti Anette Palssa kertoi tapaamisissa tunteista ja ajatuksista syömisen hallinnassa. Palssa puhui syömisen hallinnan aakkosista myös noin 200:lle yleisötilaisuuksiin osallistuneelle kuulijalle. Palssan mukaan laihduttaminen sekä liian vähäinen ja yksipuolinen syöminen lihottaa. Nyrkkisäännön mukaan riittää, että 80 prosenttia ajasta syö oikein. Loput 20 prosenttia voi jäädä herkuttelulle.

TERVIS-hankeajan Verkkopuntaria on voitu käyttää ilman lisenssimaksua menetelmän vaikuttavuuteen liittyvän tutkimusyhteistyön vuoksi. KYS-ERVA -alueelle on hankkeen myötävaikutuksella saatu sovittua yhteislisenssi vuodelle 2016. Sitä koordinoidaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin pth-yksiköstä. Yhteyshenkilönä toimii Mirkka Tulokas (mirkka.tulokas@kuh.fi). Lisenssin sallimat ryhmät on alustavasti kiintiöity sairaanhoitopiireittäin. Käytännön koordinointia varten tarvitaan jokaisesta sairaanhoitopiiristä yhdyshenkilö, joka pitää listaa omalle alueelle suunnitelluista ja toteutetuista ryhmistä. Yhdyshenkilöt ilmoittavat alueen ryhmätilanteen tai tarpeet Mirkalle.  Aloittavat ryhmäohjaajat ja ryhmien alkamisajankohdat tulee ilmoittaa myös Susanna Lehtimäelle Satakunnan Sydänpiiriin. Ryhmäohjaajat voivat alueellisen yhdyshenkilön luvalla itse ilmoittaa varsinaisen ryhmän käyttäjätunnuksia varten (tähän tulee varata ainakin 2 viikkoa aikaa).

Tutkija Arja Puska on osana Verkkopuntarin arviointitutkimusta selvittänyt ohjaajien kokemuksia Verkkopuntari-ohjelmasta. Lue tutkimusraportti täältä!

Syksyn tapahtumia:

Change Day Suomi tulee – lähde mukaan!
Change Day Suomi on hyviä käytäntöjä keräävä matalan kynnyksen kanava, jonka kautta changedaykuka tahansa voi kertoa omasta muutosteostaan tai -ideastaan. Suomen ensimmäinen kansallinen Change Day huipentuu 3.11.2015. Katso lisää Sitran sivuilta, osoitteesta www.changeday.fi, Twitteristä (@ChangeDaySuomi)  ja ChangeDaySuomi-ryhmän sivuilta Facebookista.

FCG:n ja Kuntaliiton sähköisen hyvinvointikertomuksen alueelliset käyttäjäpäivät Joensuu 3.11., Kuopio 4.11., Mikkeli 5.11.
– mm. uuden version esittelyä ja testausta!
– katso lisää FCG:n koulutuskalenterista https://koulutus.fcg.fi/

Tiedosta toimintaa! – hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivä 20.11.2015 THL/Helsinki
– tilaisuudessa pohditan tiedon merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
– päivän ohjelma ja ilmoittautuminen (10.11. mennessä) osoitteessa www.thl.fi/tepaiva

”Aivan ensin haluaisin kiittää….”

TERVIS-hankkeen työ jatkuu muun muassa raportoinnin merkeissä vielä lokakuun loppuun sakka. Haluamme koko joukkue kuitenkin jo nyt kiittää yhteistyöstä kaikkia yhteistyökumppaneitamme eri sektoreilla ja organisaatioissa. Erityiskiitos menee kuntien kehittäjätyöntekijöille ja heidän esimiehilleen sitkeästä työstä hyvinvoinnin edistämiseksi! Kiitämme myös isäntäorganisaatiotamme, rahoittajia ja muita tukijoukkojamme niin hankealueella kuin kansallisestikin.

Työ jatkuu. Hallituksen strategisissa tavoitteissa hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kärkihankkeisiin. Hyvinvointia edistämään ja eriarvoisuutta vähentämään pyrkivän kärkihankkeen toimenpiteillä on tarkoitus uudistaa arkiympäristöjä niin, että ihmisillä on niissä paremmat mahdollisuudet terveellisiin elintapoihin. Lue lisää kärkihankkeen toimenpiteistä STM:n sivuilla.

Kiitoksin Mervi & koordinaattorit

Kukkalaite

Mainokset