Blogi

 

 

Mainokset

15 vastausta artikkeliin “Blogi

  1. Pieniä ajatuksia hyvinvointiin!

    Kevään edetessä luonto on herännyt eloon ja voimaannuttanut myös pienen ihmisen tuoksuillaan ja väreillään. Vesisateen jälkeen tuoksuu suorastaan ihanalta. Mikä hyvinvointia edistävä kyky luonnolla onkaan?
    Ihmisen hyvinvointi ja terveyden edistäminen lähtee pienistä asioista. Pieni positiivinen ajatus päivässä, tietoinenkin, voi nostattaa päivän fiiliksen uudelle tasolle. Entäpä pieni positiivinen teko? Antaa hyvän kiertää ja jo saakin kaksi ihmistä positiivista energiaa ympärilleen.
    Sote-ympäristössä sokaistuu ajattelemaan terveyden edistämisen olevan sairauksien keskiössä. Terveyden edistämisen menetelmät valtaavat ajatukset, miten vaikutetaan kansalaisten terveyteen, mikä on kustannustehokasta ja miten tuloksia oikein mitataan? Entäpä asiakkaan oma vastuu omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan?
    Palvelujen uudistuminen vaatii palvelujen sähköistämistä. Ne auttavatkin mukavasti myös hyvinvoinnin edistämisessä. THL:n tuottamien sähköisten kansalaispalvelujen omahoitopolku ja palveluvaaka (sivut uudistuvat 2015) ohjaavat asiakasta itsenäiseen omaan hoitoon.
    TERVE SOS 6-7.5.15 sain luvan toimia eri tavalla. Olin vaikuttunut. Kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa, kaikkea ei tarvitse osata heti eikä kaikkeen tarvitse olla selvää strategiaa. Voin myös olla rohkea ja kokeilla.
    Nyt unohdan ”aina mun pitää” – ajankohtaisen ajatuksen ja annan itselleni luvan toimia toisella tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lähtee itsestä, sisältää pieniä tekoja, pienten asioiden havaitsemista ja pieniä muutoksia kohti jotain suurempaa.

    – Paula Kaukorinne –

    Paula & Eeva

  2. puhalluskuplat

    Elämänmittaista hyvinvointia rakentamassa

    Tämä hetki on kaikki. Tässä hetkessä rakentuu jonkun lapsuus, minun on arkeni on minun lasteni lapsuus. Näin viisaasti osasi joku sanoa joskus. Siihen kiteytyy suuri oivallus.

    Lasteni ja seitsemän vuoden kotiäitiyteni aikana olen todella pysähtynyt miettimään arvojani, askelteni suuntaa ja nopeutta. Mitä ovat ne asiat jotka haluan elämääni mahduttaa, ketä ihmiset joiden kanssa tahdon elämää yhdessä askeltaa. Löytää se olennainen minulle, se kai se hyvinvoinnin lähde on. Näin olen vahvasti kokenut.

    Näemme ympärillä hirvittävän paljon vaihtoehtoja, vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Usein liikaa samaan elämäntilanteeseen. Ja usein luulemme että täyttämällä ne kaikki saavutamme onnen. Jossain vaiheessa lopputuloksena on kuitenkin tyhjyys, kaikkien mahdollisuuksien jäljelle jättämä arvottomuus. ”Sain kaiken mutta jäljelle ei jäänyt mitään”. Ajattelen elämän koostuvan erilaisista vaiheista, joihin mahtuu rajallinen määrä asioita. Kaikkea ei voi saada, eikä kai pidäkään.

    Ainoa vaihtoehto on tehdä valintoja. Täyttää suurimmat aukot. Oman hyvinvointini olen kokenut saavan vahvistusta siitä, että tunnen valinneeni oikein. Voin katsoa joka päivä peiliin tietäen etten tule koskaan harmittelemaan sitä, että olen viettänyt paljon aikaa lasteni kanssa, ja osannut nauttia siitä. Olen kokenut suurena arvona päivien hitauden ja samankaltaisuuden. Se on tehnyt mahdolliseksi olennaisesta nauttimisen, vähentänyt häiriötekijöitä. Seinät ympärilläni ovat pysyneet silti hyvin pystyssä. Tiedän myös että mitään muuta en olisi voinut hyvällä mielellä tehdä. Olisin ollut väärässä paikassa hyvinvointiani ajatellen, ja uskoakseni myös lasteni elämänmittaista hyvinvointia ajatellen.

    Kotiäiti Minna Virtanen

  3. Lääkäri määräsi minulle kolme viikkoa lepoa ja rauhallisesti ottoa. Apua! Miten minä siitä selviän? Ajatuskin puistattaa. Miten käy kovalla liikunnalla hankitun kuntoni? Jaksanko enää edes kävellä, kun vihdoin siihen kykenen.
    Mitä: tarkoittaako tämä, että olen addiktoitunut liikuntaan? Onko joka päiväinen endorfiiniannos saanut minut pauloihinsa? Onko minulla elämää jos päivittäinen ”huumeannokseni” jää saamatta? Mitä teen?
    Toisaalta, nythän minulla on kauan kaipaamaani aikaa lukea. Sähköinen cv:nikin on ollut jo jonkin aikaa keskeneräisten töiden listalla…ja ne valokuvat. Nythän ne ennättäisi työstää kuvakirjaksi. Hyvät syyt ajan käyttämiseksi rauhallisemmalla toiminnalla eivät auta. Suurin murheeni on liikunta tai tarkemmin sen puute.
    Miten voi olla liikkumatta, kun on siihen addiktoitunut? Sekin vaatii sopeutumista ja elämänhallintaa. Jälleen laitan itseni likoon ja yritän keplotella tältäkin epämukavuusalueelta terveenä takaisin arkeen.

    Paula Kaukorinne hankekoordinaattori Etelä-Savosta

  4. Rahoituksen keinot sote-järjestämislain tavoitteiden toteuttamiseen

    Ajatuksiani Terveystaloustieteen päivästä 6.2.15.

    Laadun tuottamiseen kannustavia palkkiojärjestelmiä hyödynnetään yhä enemmän eri maiden terveydenhuollossa. Professori Carol Propper (Imperial College Business School) toi tervetulleen viestin Englannista. Järjestelmässä palkitaan bonuksella niitä organisaatioita, jotka ovat saavuttaneet parhaiten etukäteen asetetut ja tarkasti mitattavissa olevat laadun tavoitteet. Bonus voidaan maksaa joko organisaatiolle, yksikölle tai henkilöstölle. Onnistumisen edellytyksenä on ammattihenkilöstön
    osallistuminen kriteerien määrittelyyn sekä pitäminen palkkiojärjestelmää oikeudenmukaisena ja laatua parantavana.

    Suomessakin sote-järjestämislakiesityksessä mainitaan palvelujen vaikuttavuus korvausperusteena, mutta perusteita ei ole vielä määritelty tarkemmin. Tulevat sote-alueet ja tuotannosta vastaavat kuntayhtymät saavat sopia niistä itse. Vaikuttavuuden ja laadun huomioiminen asiakkaiden ja lopputulosten näkökulmasta on kohta meilläkin totta!

    Julkarissa päivän anti sähköisesti luettavissa: http://www.julkari.fi/handle/10024/125602

    Etelä-Savon TERVIS-hankekoordinaattori Riitta Lappi

  5. Hyvinvointia yhteistyöllä – kuuleeko kukaan?

    Hyvinvoinnin eri toimijat vannomme yhteistyön nimeen! Mutta kuinka moni meistä on oikeasti pysähtynyt miettimään mitä se ”yhteistyö” sitten tarkoittaa ja miten sitä oikeasti tehdään? Ja haluammeko oikeasti tehdä yhteistyötä? Miksi yhteistyö voi olla vaikeaa? Paljon kysymyksiä, mutta meillä jokaisella on paljon vastauksia.
    Avoin ja dialoginen vuorovaikutus on avain hyvään yhteistyöhön. Dialogisessa vuoropuhelussa ihmiset ajattelevat yhdessä. Tilanteessa on läsnä monia näkökulmia ja omaa kantaa pidetään askeleena kohti uutta ymmärrystä, jossa kaikille on jotain uutta.
    Mietitäänpä vaikka jotain ihan tavallista kokousta tai kohtaamista omassa työssämme. Kuinka usein kaadamme toisten niskaa valtavan määrän tietoa ja ”mielipidettä” lainkaan kuulematta mitä toinen sanoo? Me voimme kyllä kuulla toinen toisiamme, onhan meillä korvat, mutta kuunteleminen vaatii korkeampaa aivokemiaa ja keskittymistä toiseen. Kuinka usein huomaat toista kuunnellessasi miettiväsi vain sitä, mitä itse tulet tästä asiasta sanomaan.
    Meiltä vaaditaan lisäksi rohkeutta avata itsemme toiselle siten, että vahvuutemme lisäksi avoimesti tuomme esille heikkoutemme ja keskeneräisyytemme. Rakennamme itsellemme helposti ”vahvuuden muurin”, joka voi estää tämä aidon toisen kuulemisen ja myös yhteistyön. Yhteistyön edellytys ei ole ensisijaisesti se, että minä koen tulevani kuulluksi ja ymmärretyksi. Tämä ehkä helpottaa omaa henkistä tuskaa, mutta yhteistyön rakennusaineeksi se ei pelkästään riitä. Tarvitaan toisen henkilön kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta.
    Usein me, jotka teemme asiakastyötä uskomme olevamme hyviä kuuntelijoita. Mutta moni meistä saattaa yllättyä, kun siirrymme asiakastyöstä toiseen toimintaympäristöön. Kuunteleminen erilaisissa asiantuntijatehtävissä, moniammatillisissa yhteistyötilanteissa tai vaikka kotona voi yllättää meidät. Olenko sittenkin vain kuulija en kuuntelija? Tästä oivalluksesta on mahdollisuus lähteä kohti dialogista vuorovaikutusta toistemme kannssa.
    Ollaan siis oikeasti kuulolla! 

    Helena Törmi, Pohjois-Savo

  6. Jouluna voimme antaa ajastamme

    Merkityksellisen joulun viettämiseen emme tarvitse kalliita lahjoja, loistavia valoja tai runsauttaan notkuvia herkkupöytiä. Riittää, kun vietämme aikaa läheistemme kanssa ja muistamme joulun perimmäisen sanoman; Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymän. Ei Kristus-lapsi syntynyt kalliiden tavaroiden eikä loiston keskelle vaan seimeen. Sinä yönä eivät enkelit ilmestyneet kuninkaille vaan paimenille. Kristuksen koko elämä oli vaatimatonta, mutta jaloa. Hän auttoi köyhiä, sairaita, uupuneita, yksinäisiä ja ajoi aina heidän asiaansa.
    Samoin on meidän laitamme. Me emme tarvitse suuria omaisuuksia auttaaksemme niitä, jotka apuamme tarvitsevat. Monta kertaa yksinkertaiset ja ilmaiset keinot riittävät. Voimme antaa ajastamme, hymystämme ja lohduttavista sanoistamme. Meidän tulee aina ja kaikkialla yhdistää voimamme hyvän tekemiseen, ei ainoastaan joulun aikaan, vaan vuoden jokaisena päivänä. Ja tulemme huomaamaan, että me olemme saaneet enemmän kuin olemme antaneet.
    Hyvää ja rauhallista joulua!

    Sari Turunen

    Seimi

  7. TERVIS -tekoja nuorille Pohjois-Karjalassa

    Joensuussa järjestettiin Mitä jäbä duunaa? –nuoret ja päihteet –seminaari ehkäisevän päihdetyön viikolla. Keskeinen sanoma oli ennaltaehkäisevässä päihdetyössä korostuva asenteisiin vaikuttaminen sekä yhteistyö eri toimijoiden kesken. Päihdelääkäri Sari Leinonen muistutti puuttumaan nuorten päihteiden käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

    Asenteiden muutos ja saatavuuden helpottuminen ovat muun muassa syitä nuorten huumeidenkäytön lisääntymiseen. Ilmapiiri huumeiden suhteen on poliisin mukaan entistä sallivampi. Joensuun poliisin moniammatillinen nuortentiimi korostaa, että myös vanhempien kannattaa olla hereillä, jotta osataan tunnistaa vaarat ja niiden merkit ajoissa. Pelisäännöistä täytyisi pitää kiinni.

    Nuorisobarometrin 2009 mukaan ystävien puute sekä päihteet koetaan erittäin vahvasti syrjäytymisen syyksi. Ehkäisyssä tärkeinä pidetään lisäksi vertaistukea ja matalan kynnyksen palveluita sekä mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön yhdistämistä.

    Joensuun, Outokummun ja Kontiolahden alueella TERVIS –kehittäjätyöntekijät ovat jalkautuneet kouluille ja nuorisotaloille hyvinvointi-tapahtumien ja toiminnallisten savuttomuus/nuuskattomuus -oppituntien ja -iltojen merkeissä. Pohjois-Karjalan kauppakeskuksissa ja areenoilla on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa järjestetty nuorille osallistavia terveys- ja hyvinvointitapahtumia. Selvä Sopimus ja Päihteettömyys-sopimus -toiminta on Nurmeksen ja Joensuun alueella tuonut myönteistä sävyä nuorten ja aikuisten väliseen päihdekeskusteluun. Nuorilta on saatu positiivista palautetta myös Nurmeksen Selvä Baarista, jota nuorten toimesta on viety erilaisiin tapahtumiin.
    Näistä saat lisätietoa esimerkiksi: paula.timonen@nurmes.fi; leena.naumanen@jns.fi; sirkka.hartikainen@jns.fi
    Ehkäpä entistä enemmän on syytä kysyä nuorilta itseltään, miten voisimme yhteistyössä toimia päihteettömän kulttuurin edistämiseksi.
    http://www.tekojanuorille.fi

    Eeva Elomäki

    SelväBaari
    SelväBaari tarjoili messukävijöille alkoholittomia drinkkejä Nuorten Hyvinvointimessuilla PielisAreenalla Nurmeksessa syyskuussa 2014.

  8. Huolenpitoa toinen toisistamme

    TERVIS-hankkeen elämänkaari alkaa kääntyä ehtoopuolelle. Lokakuussa olemme keränneet väliarviointia hankehenkilöstöltä ja lähimmiltä yhteistyökumppaneilta. On vielä aikaa tehdä täsmätoimenpiteitä ja terävöittää ”lopunajan” toimintaa. Vastauksia kokoaa ulkopuolinen tutkija ja niiden analysoimisen jälkeen päätämme yhdessä jatkoista.

    ”Oikeassa” elämässä ei ole näin helppoa: työn alkua ja loppua ei voi useinkaan erottaa. Jopa hallitusohjelmakin saattaa vaihtua kesken nelivuotiskauden. Maailmalla tapahtuvat luonnonmullistukset ja talouden kriisit heijastuvat väistämättä myös meihin. Silti toivoisin vähän enemmän vakautta ja jatkuvuutta kansalaisten elämää koskeviin linjauksiin ja päätöksiin. Tuntuu, että usko ja luottamus päättäjiin horjuvat nykyään huolestuttavan paljon. Katveeseen on joutumassa paljon ihmisiä, joiden elämän raiteilleen saattamiseksi tarvittaisiin ehkä vain hyvää tahtoa, järjestelmän (käyttäjien) joustavuutta ja kohtalaisen vähän resursseja. Tuon joukon ”upottua” on heidän tilanteensa korjaaminen jo huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa.

    Olisiko minusta ja sinusta apua? Kyllä. Meillä jokaisella on mahdollisuus tehdä toiselle hyvää ja parantaa hänen päiväänsä. Siihen ei tarvita rahaa tai projektia. Yksi hymy ja pieni juttelutuokio vastaantulevan mummon kanssa riittää.

    Pakkasen puremana torstaipäivänä Mikkelissä 23.10.14
    Riitta Lappi

    P.S Katso ja kuuntele nuorten idoli Rihannan video We Found Love ft. Calvin Harris https://www.youtube.com/watch?v=tg00YEETFzg. Kiinnitä huomiota piilovaikuttamiseen (tupakka, alkoholi, lääkkeet, huumeet, seksi…vain aseet puuttuivat). Mitä video viestittää nuorille? Minua se alkoi ahdistaa….

  9. Etelä-savolainen pohdiskelee…

    Viikonloppuna saimme mediasta lukea, kuinka joukko teini-ikäisiä poikia pahoinpiteli ja aiheutti palovammoja 12-vuotiaalle pojalle. Mistähän pahoinpitelijät saivat ajatuksen tuollaiseen tolkuttomaan tekoon? Ehkä vain ihan huvikseen, ohimennen, päähänpistosta – ”ei ollut muutakaan tekemistä”. Tässä ei välttämättä ollut kyse koulukiusaamisesta, josta myös on ollut paljon puhetta viime aikoina.

    Kun itse olin peruskoulussa 70 – 80 -luvulla, ei puhuttu koulukiusaamisesta. Ei ainakaan maaseudulla, jossa minä olen kasvanut ja peruskouluni käynyt. Opettajilla oli selkeä auktoriteettiasema luokkahuoneessa. Muistan karttakepinkin menneen rikki, kun miesopettaja hermostui ja löi kepillä pulpettiin. Tästä nousisi nykypäivänä varmasti kohu ja opettaja joutuisi ”edesvastuuseen” teostaan.

    Nykyään koulukiusatuksi voi joutua kuka tahansa. Ei saa olla lihava, laiha, ruma, liian kaunis, tyhmä, eikä ainakaan opettajan suosikki! Jotkut eivät uskalla vastata opettajan kysymyksiin, vaikka tietäisivät vastaukset, jotta eivät erottuisi ja joutuisi silmätikuksi. Massasta ei saisi poiketa mitenkään. Luin juuri koulukiusatusta nuoresta, jonka kiusaaminen on jatkunut parin vuoden ajan. Pojan äiti kertoo, että opettajille asiasta kertominen vain pahensi tilannetta. Lisäksi perheellä on tunne, että syytä kiusaamiselle etsitään kiusatusta eikä kiusaajista. Lohduttomalta tuntuu, että perhe laskee kuukausia – ”Jos tästä vuodesta selvitään, niin ehkä tilanne helpottuu, kun jatko-opinnot alkavat”. Apua mikä piina!

    Minulle alakoululaisen vanhempana realiteetit iskivät päin kasvoja pahan kerran, kun kuulin, että kauppakeskuksen wc-tiloista on löydetty huumeruiskuja ja neuloja esim. paperitölleröiden joukosta. Kauppakeskuksen vartijan selkeä viesti oli ”älä päästä lasta yksin wc:hen ja olkaa aina kaupungilla liikkuessanne silmät ja korvat auki”. Mihin tämä maailma on menossa?

    Satu Häkkinen

    1. Tervehdys TERVIS -hankkeesta Etelä-Savosta!

      Hansikasparit on kaivettu esiin. Syksyn viima on todellakin kylmää. Viiman pyörteissä omakin terveys on koetuksella, mutta itse on omasta terveydestänsä huolehdittava, -lämpimästi päälle ja ulkoilemaan.
      Terveyttä ei voida edistää pelkästään terveydenhuollon keinoin. Kuten edellisessä bloggauksestakin saimme lukea, terveyttä edistetään holistisella otteella, laajempi hyvinvointi ja onnellisuus huomioiden.
      Osallisuuden edistäminen on yhtenä tavoitteena Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa stm.fi/kaste ja TERVIS -hankkeessamme http://tervishanke.worldpress.com/.
      Onko holhousyhteiskuntamme ajanut meidät irti omasta terveydestämme ja etsimmekö kuitenkin terveydenhuoltoa kantamaan vastuuta terveydestämme?
      Syksyisen flunssa-aallon pyyhkäistessä yli ERVA alueen, kansalainen haluaa nopeasti ajan lääkärille ja pian terveeksi. Töihin on kiire takaisin, toipua pitäisi nopeasti. Kuitenkaan kuumetta ei ole ollut vielä kolmea päivää ja tämän aamun päivystysajatkin on jo annettu. Millainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kulttuuri meillä vallitsee?
      Syksyn väriloiste palkitsee ulkoilijan. Pidetään silmät auki, edistetään omaa terveyttä ja hyvinvointia monin aistein.

      Paula Kaukorinne

      Syksymaisema

  10. TERVIS-blogin ”UUSI AVAUS”

    Päätimme TERVIS-hankkeessa kesän kynnyksellä rytmittää TERVIS-blogikirjoittelua kuukausittaisilla maakuntavastuilla. Syksyllä saamme vielä monta blogia – hankekoordinaattorit kirjoittavat ja lisäksi haastamme laajennetun ohjausryhmämme jäseniä tai muita yhteistyötahoja tuottajiksi. Voit myös itse tarjoutua jakamaan ajatuksiasi!

    TERVIS-hanke on puolivälissä. Hankkeen väliseminaari pidettiin 12.9. Joensuussa, missä kuulimme useita kuvauksia kehittämistyöstä kunnissa. Esimerkiksi Mikkelissä on panostettu liikkumisen helppouteen pienestä pitäen, Joensuussa on tehty töitä savuttoman toimintakulttuurin hyväksi ja Varkaudessa on saatu hyviä kokemuksia lapsiperheraadista. Kehittämistä on alueilla kohdennettu myös ehkäisevään päihdetyöhön ja ammattilaisten ravitsemus- ja ohjausosaamisen vahvistamiseen. Kesäkauden aikana hanke on haastanut alueen väestöä päättäjiä myöten Yks, kaks, hyppy –kampanjalla. Työ jatkuu ja juurruttamisen haasteisiin haetaan vastauksia. Käytäntöjen ja kokemusten jakaminen on tärkeää – toivommekin mahdollisimman paljon näitä malleja kuvattavan Innokylään.
    Ja kiitos TERVIS-väelle aktiivisuudesta Innokylässä!

    TERVIStä, kuten myös laajemmin kuntakenttää, kiinnostaa ja puhututtaa luonnos sote-järjestämislaista. TERVIS-hankkeella on erityistä kiinnostusta olla mukana kuntien ja sote-organisaatioiden rajapintatyössä tai oikeammin sen tukena. Mitä sitten on rajapintatyö ja miten näihin tarpeisiin voidaan vastata? Pohjois-Karjalassa luonnosteltu Siun-SOTE on jo perustanut alueellisen rajapintatyöryhmän, missä haetaan nuo rajapinnat nykytoiminnoissa. Rajapintatyötä löytyy hallintokuntien yhteisiltä alueilta, missä sotella on asiantuntemus tai osavastuu. Rajapintaan kuuluu myös monitoimijuus, missä hyödynnetään paikallista palvelutarjontaa. On varmistettava, että meillä jatkossakin on toimivat foorumit, mitkä mahdollistavat alueellisen ja paikallisen yhteistyön ja lisäksi mahdollisuus monitoimijuutta tukevaan päätöksentekoon. ”Rajapinta” – olisiko termi houkuttelevampi kuin ”hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen”? Tai miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on mukana rajapintatyössä? Niin tai näin, työryhmissä on syytä aluksi täsmentää termit ja niiden tulkinta. Oletan, että jos rajapinnan kysymykset selvitetään ja niihin löydetään toimivat ratkaisut, säästetään asiakkaita ja ammattilaisia monelta turhautumiselta. Toivottavasti toimintoja uudistettaessa rajapinnat ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saavat niille kuuluvan huomion.

    Hyvinvoinnin tulevaisuudesta

    Palaan parin vuoden takaiseen Himasen (2012) Siniseen kirjaan. Filosofi Himasen toteaa kirjassaan, että hyvinvointivaltion kestävyydessä on kysymys rahoituksen kestävyydestä tai sen vajeesta. Tässä ajassa ja tästä eteenpäin puutteiden poistamisen lisäksi tarvitaan hyvinvointia edistäviä päämääriä: kun viimeiset 50 vuotta on vähennetty pahoinvointia, seuraavina 50 vuotena on panostettava hyvinvoinnin edistämiseen!

    Hyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen onnistuu holistisella lähestymistavalla, missä koulutus, johtamis- ja työkulttuuri tukevat yhteistä päämäärää. Muutosta tarvitaan eri tasoilla, ja myös valtionhallinnossa, jotta eri ministeriöissä sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin – tämä muutos näkyy Suomessa jo käynnistyneen. Hyvinvoinnin edistämisessä, kuten myös monissa muutoksissa asenne ja tahto ovat A ja O, näin myös johdon osalta.

    Laajempaa hyvinvointia ja onnellisuutta edistävät autonomia, sosiaaliset suhteet ja merkityksellinen tekeminen. Autonomiaan kuuluu vapaus, toimijuus ja voimaantuneisuus. Sosiaalisia suhteita syntyy yhteisöissä. Merkityksellistä tekemistä syntyy työstä, vapaa-ajan toiminnoista ja leikeistä. Hyvinvointia edistäviä asioita onkin levitettävä järjestelmällisesti oppimisen ja työn kulttuureissa ja muistettava myös opiskelun ja työelämän ulkopuolelle jäävät ryhmät.

    Himanen kirjoittaa myös sosiaalisesta vuorovaikutuksesta hyvinvointipalveluissa. Kansalaiset pitää ottaa mukaan hyvinvointipalveluiden kehittämiseen, mikä lisää osallisuutta ja tuo lisäarvoa kehittyville palveluille. Tavoitteena on, että ihmiset omaksuvat roolinsa hyvinvointinsa subjekteina ja välittävät myös lähimmäistensä hyvinvoinnista – tulevaisuudessa jopa 50/50-suhteessa. Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet onkin jo otettu mukaan sote-järjestämislakiluonnokseen, mikä on hyvä suuntaus.

    Sinisessä kirjassa (Himanen, 2012) kehityksen päämääränä ja kulttuurisena kehyksenä nähdään arvokas elämä, missä arvokkuus liittyy oikeudenmukaisuuteen, vapauteen ja elämään. Yksilön arvokkaaseen elämään kuuluu hyvinvointia ja onnellisuutta; sosiaalisuutta, kukoistusta ja onnistumisia sekä merkityksellistä tekemistä tarkoituksineen. Tässäkin subjektiiviset kokemukset ovat tulkinnan kannalta ratkaisevia.

    Filosofointien ohella on syytä kääriä hihat ja ryhtyä toimeen – tehdä suunnitellusti ja sovitusti sekä arvioida tuloksia. Virkistävää on välillä myös kokeilla uusia tapoja edetä tavoitteisiin, kuten edellisessä blogissa Jouko Miettinen viittasi Sinisen meren strategiaan.

    Aurinkoisen ja lämpimän kesäkauden jälkeen näkyy syksy koittaneen – kaivetaan hansikasparit esille! Iloa arkeenne!

    Mervi Lehmusaho

    Lähde:
    Himanen, P. 2012. Sininen kirja.
    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf

  11. Oletko kenties menossa merelle kesälomalla

    Jos et aio viettää kesääsi meriolosuhteissa, ei hätää, sillä voit törmätä siihen palatessasi töihin. Kun istut lomien jälkeen syksyllä työpöytäsi ääreen ikuisia strategiatyöskentelyn haasteita pohtimaan, herrat W. Chan Kim ja Renée Mauborgne voivat kenties haastaa sinut sukeltamaan sinisen meren strategian saloihin.

    He värittävät meret punaisiin ja sinisiin. Punaiset meret edustavat kaikkia jo olemassa olevia tunnettuja markkinoita. Punaisissa merissä toimialojen rajat on määritetty ja hyväksytty sekä kilpailun pelisäännöt ovat tiedossa. Kun markkinat ruuhkautuvat, voitto- ja kasvumahdollisuudet pienenevät, verinen kilpailu värjää meren punaiseksi.

    Siniset meret tarkoittavat kaikkia niitä aloja, joita ei ole vielä olemassa. Ne ovat tuntemattomia markkinoita. Kyky peitota kilpailijat ei menetä merkitystään, mutta pelkkä kilpailu ei takaa huipputuloksia. Jos halutaan tarttua uusiin voitto- ja kasvumahdollisuuksiin on luotava sinisiä meriä. Ratkaisevin ero syntyy siis suhtautumisesta strategiaan. Tarkoituksena ei ole nujertaa kilpailijoita, vaan tehdä kilpailusta merkityksetöntä.

    Vaikka lähestymiskulma on liiketoiminnassa, sen soveltamista voi pohtia myös terveydenedistämisen kentällä. Kysymys on siis älykkäistä strategisista siirroista.

    Myötätuulta purjeisiin Tervikselle
    Jouko Miettinen

  12. Tervis, tervis!

    Terveempi Itä-Suomi –hanke esittäytyy toiminta-alueellaan tänään. Olemme kutsuneet koolle yhteisen foorumin, missä on mukana päättäjiä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja muita yhteistyötahoja Etelä-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. Erityisen ilahduttavaa on, että naapurimaakunnista olette runsain joukoin lähteneet porukalla Kuopioon! Halusimme järjestää tämän tilaisuuden ennen kesää, jotta alueen toimijoilla, myös yhteistyötahoilla on mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toiminnan suuntaan ja pohtia hankkeen mahdollisuuksia hyödyttää alueen kuntia.

    Aamupäivän aiheet ovat sisällöllisesti merkittäviä Tervis-hankkeen viitekehyksessä ja olemme saaneet paikalle huippualustajat. Iltapäivällä Tervis esittäytyy nykyvaiheessaan ja keskeneräisenä, avoimena erilaisille ideoille. Olemme tavoitelleet vuorovaikutteisuutta ohjelmaan ja myös hankkeen eri vaiheisiin – nähtäväksi jää, miten siinä yhdessä onnistumme. Myös nämä hankkeen kotisivut ovat pilotointivaiheessa – kuulemme mielellämme palautetta ja kehittämisideoita!

    Aurinko suosii aluettamme seminaaripäivänä – samalla toivon jokaiselle aurinkoista mieltä päivään!

    Mervi Lehmusaho

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s